Palle Jerimiassen nittartagaa
Kikkut tamarmik ammasumik oqalliffiat
|
|
Palle Jerimiassen tlf. +299943180
Niels Dorph-ip aq. 24
3952 Ilulissat
E-mail: pallej@greennet.gl
Siumut-miit siunnersuut
Kommunalbestyrelsimi oqaluuserisassatut siunnersuut.
Ilulissat Kangia UNESCO-p nunarsuarmi kingornutatut eriagisassatut 2004 –miilli ilannguppaa.
Ilulissat Kangia nunarsuarmi kingornutassat allattorsimaffiannut ilannguppoq assissaqarluanngitsumik iigartartoqarnini nunatamilu alianaannersua pissutigalugit. Kangerluup paavaniit 55 km-it missaannik ilorpasinnerusumi sermimik iigartartoqarpoq nunars...uup affaani avannarlermi ilulissanik aniatitsinerpaasartunut ilaasumik, ukiumullu ilulissanik 46 kubikkilomiiterit missaannik annertussusilinnik ilulissanik aniatitsisartuulluni. Ilulissat annersaat kangerluup paavani ikkannersami ikkarlittarput, taakkulu alutorineqarlutik Ilulissat illoqarfiata ilaannit amerlanerpaanit isiginnaarneqarsinnaapput.
Siumut Ilulissani Kangerlutta eqqissimatitaanera pillugu eqqartuinerit ingerlatereerlugit matumuuna Siumut sinnerlugu kommunalbestyrelsimi oqaluuserisassamik nassiussivugut.
Siumut-miit isumaqarpugut Ilulissani Kangerlutta nunarsuarmi kingornutatut eriagisassatut inissisimanera nalilersuiffigineqaqqittariaqa
lersoq, makkualu tunngavilersuutit atorusuppagut :
1. Ilulissani Kangerlutta nunarsuarmi kingornutatut eriagisassatut 2004-mi ilanngunneqalernerani pingaartillugu erseqqissartarsimavarput piumasaralugulu eriagisassanngortitsineq atuisunut, aalisartunut piniartunullu, suliaminnik ingerlatsinerannut ajoqutaalissanngitsoq aporfiliortitsissanngitsorlu, tamannali ukiuni kingullerni ajoraluartumik pisalersimasoq maluginiarneqaraluttuinnarpoq,
taamaattumik ulluinnarni Kangerlummik atuisuusut ataqqillugit aamma pilersinneqannginnerani piumasaqaataasut malillugit ingerlatseqqilernissaq anguniarlugu nalilersuisoqartariaqarpoq.
2. Ilulissani Kangerlutta nunarsuarmi kingornutatut eriagisassatut 2004-mi ilanngunneqarnerani ”killeqarfittut” aaqqiissimanerit aamma nalilersorneqarnissaat Siumut-miit siunnersuutigaarput, asserssutitut taarusupparput massakkut ”killeqarfik” Kussangajaakasiup Qaavani avannamut ”killeqarfik” massakkut ullut tamaasa unioqqutinneqarluni snescooterinik atorneqartartoq, taassuma ”killeqarfiup” aaqqinneqarnissaa pisariaqarpoq aammalumi eqqartugassanut ilanngullugu eqqartorusupparput massakkut ”killeqarfiup” kangerluup paavanut Sermermiut/Kingittorlu tikillugit aaqqiisimanerup allanngortinneqarsinnaanera, ”killeqarfiup” ilorparneqarsinnaanera aamma nalilersuinermi ilaatinneqassasoq siunnersuutigaarput.
3. Illoqarfiup Ilulissat kujammut alliartorsinnaanera unitsinneqarnikuuvoq Kangerlutta nunarsuarmi kingornutatut inissisimanerata tamanna mattuteqqammagu, taamaattumik Siumup tungaaniit siunnersuutiginiarparput taamatut mattussisimanerup arlaatigut periarfissamik ammaasoqarneratigut qasukkarneqarsinnaaneranik eqqartueqatigiittoqassa-soq periarfissarsiuussisoqarlunilu
, tassami massakkut Bufferzone-mik taaneqartartup ”killeqarfiullu” illoqarfiup kujammut alliartorsinnaanera tamaat mattuteqqavaa, naak nunaminertat illuliorfissatut piukkunnarluinnartut piungaluartut. Sanaartorneq akikinnerusoq ingerlanneqarsinnaavoq, massakkumummi sanaartorneqarsimasut ingerlateqqinneqarsinnaalissap
pata imeq, aqquserngit, kuuffinnullu aqqutit piareersimareermata. Bufferzone-p ”killeqarfiullu” allanngortinneqarsinnaaneri pillugit nalilersuinissaq siunnersuutigaarput.
Naggataatigut erseqqissaatigissavarput Siumup tungaaniit anguniannginnatsigu Ilulissani Kangerlutta nunarsuarmi kingornutatut eriagisaasutut ilanngunneqarsimanerata peerneqarnissaa, uanili anguniarparput periarfissaasinnaasunik ujartueqatigiinnissaq, aporfiusunillu aaqqiinissaq angorusukkatsigu.
Palle Jerimiassen
Kommunalbestyrelsimut Siumut sinnerlugu ilaasortaq.
Kommunalbestyrelsimi ataatsimiinneq 28.03.12
Naatsorsuutit 2011 : Siumut-miit oqaaseqaat
Punkt-1-mut oqaaseqaat
Siumut-miit nuannaarutigaarput naatsorsuutit 2011-mut tunngasut ilimagisamiit pitsaanerusumut inissittussanngorlutik isikkoqarmata.
Ukiuni kingullerni ataavartumik oqariartuutigiuarsimasagut ajunngitsumik kinguneqarsimasut maluginiarparput, aningaasat Namminersorlutik Oqartussaniit pissagut ingerlaavartumik tinguniarneqartuassasut piumasariuarsimavarput massakkullu naatsorsuutinut pitsannguutaasunik aningaasanik tingusaqarsimavugut, tassa isertitat ilimagisamiit annertunerusimanerat tunngaveqarmat immikkut aningaasanik naatsorsuutigisimanngisanik isertitaqarsimaneq, aningaasat utaqqisimasagut kiisami uatsinnut nakkartinneqarsimapput. Siunissami innuttaasut sullinneqarnerannut aningaasat iluaqutaassapput, tassami aningaasivitta immerneratigut Siumut-miit anguniartuangarput angusinnaalerparput tassa ukiuni kingullerni atorneqartup innuttaasut kaasarfiiniit aningaasanik aallertuarsimanerup allatut saatinneqarnissaa.
11 mill. Kr-nit sanaartugassanut immikkoortinneqarsimasut atunngitsuukkat takullugit pakatsinarpoq, aningaasat suliassanut aalijangersimasunut immikkoortinneqarsimasut atunngitsoorneqarsimasut ukiumut tulliuttumut ingerlatiinnarneqartarnissaat Siumut-miit oqariartuutigerusupparput, ukiumut tulliuttumut ingerlatinneqarnerisigut taakkua saniatigut nutaanik sanaartugassanut immikkoortitsisarneq ingerlasassaaq tamaasa aallaqqaataaniit peersinnarlugit nutaamik immikkoortitsisarneq atorunnaarlugu.
Suliakkiissutit pissusissaattut aaliangernerit malinnagit suliarineqartarneri akuersaarneqarsinnaanngillat. Aaliangernerit malillugit ingerlatsinerit ingerlanneqarnissaat pisariaqarpoq.
Siumup tungaaniit erseqqissaatigissavarput uagut tungitsinniit akuersaarsinnaannginnatsigu missingersuutinik sippuilluni ingerlatsisarneq, ukiuni arlaqalersuni aningaasanik ingerlatsinerup sukagasuumik ingerlanneqarnissaa tamatta isumaqatigiilluta oqariartuutigiuarsimavarput allaat sippuisarneq ingerlaannassappat kinguneqartitsisarniarluta isumaqatigiilluta oqariartuuteqartarsimalluta, taamaattumik taamatut oqariartortarnigut oqaasiinnaassanngippata iliuuseqartariaqarpugut. Missingersuutit akuersissutaasimasut aqunneqarnerat atorneqarnerallu tutsuiginartuusariaqarpoq, akisussaaffik taanna, ataatsimiititalianit ataavartunit taavalu pisortanik missingersuutinik akisussaasunit tigummineqarpoq.
Ukiut qaangiuttut tassa 2010 aamma 2011 kommunitta iluani annertuunik pisoqarfiusimapput, ttaamaattumik Siumup tungaaniit aningaasatigut suli nukittorsaanitsinnut pisorpassuit iluaqutaanissaat neriulluarfigaarput.
Aningaasatigut aqutsinerup missingersuutinillu aqutsinerup politikkikkut aqutsisunit tassa ataatsimiititalianit pitsaanerusumik malinnaaffigineqarnissaa pisariaqarluinnarpoq, naatsorsuutimmi takutippaat aningaasat akuersissutaasimasut sipporlugit atuineq suli ingerlanneqartoq, tutsuiginanngittumik ingerlatsisoqarpoq tamannalu unitsittariaqarpoq, sukagasuumik ingerlatsinissaq pisariaqarpoq ilaatigut annernaraluarpalluunniit malinneqartariaqarluni, tamatta kommunalbestyrelsimi ilaasortaasugut isumaqatigiilluta taamatut ingerlatsisoqarnissaa aaliangiiffingereernikuuarput.
Siumup tungaaniit nalunaarutaasoq tusaatissatut tinguarput, malugeqquarpulli oqariartuuterput tassa sippuilluni ingerlatsisimanermut akisussaaffiliinissaq erseqqissaratsigu.
Aluunnguaq
Qujanaq oqallinnermut isummersoravit isummat ersarissut pisariaqartilluinnarpagut, neriuppuga allat aamma ilanngussaqarumaartut, oqallitsitsilerutta aallarniinermi saqqummiussinissamut isummersuutit iluassaqaat, oqallilluarta
Palle
Jerimiassen
ilanngussaq oqallinnermut :
Kukkuneq nassuerutingalugu Kommunip avinneqarnissaa maannakkumut ersarilluinnartumik paasinarsereertoq sukumiisumik eqqartorneqartariarpoq, inuit/atuisut eqqartuinerat tusaangittuusaarneqarsinnaajunnaarpoq. Kommuunit aaqqissuuteqqinneranut toqqammavik pingaarnerpaat ”qanimut oqartussaaqataaneq” (nærdemokrati) Qaasuitsumi atuutinngilaq.
Uummannaq oqartussaaffeqanngilaq Illulissanut suna tamarmi eqiteruppoq tamanna tamat oqartussaaneranut naleqqutinngilaq. Allaalluunniit peqqissiminarsivoq. Qinikkat pikkorluppallaarsimappat imaluunniit atorfillit pissaaneqarpallaarpat?
Jens-Larsi
Massakkutut ingerlatsineq akuersaaginnarniarparpuut ?
Inuiaqatigiit massakkut ingerlanneqarnerat akuersaaginnarlugu isiginnaanginnarniarparpuut ?
Siumut Ilulissaniit taamatut ingerlanerput akuersaaginnarlugu ingerlanianngilagut, taamaattumik kikkut tamaasa ilaseraagut pissutsit pillugit oqallinnissatsinnut.
Tulliani marlunngorpat januarip 31-iani inuttaasut oqallinnissamut qaaqquvagut. Ëqqartugassatta pingaarnersaraat qanoq ikioqatigiilluta iliuuseqarsinnaanersugut pissutsit massakkut atukkagut allanngortinniarlugit
Apeqqutit eqqartugassat :
-sooruna inuuniarneq taama oqimaatsigilersoq, allannguissagutta suut aqqutit iliuutsillu atussavagut?
-sanaartorneq uninngavoq, qanoruna iliorluta assakaasut sukkanerusumik kaavisilerniarigut?
- Suliffissaaleqisut amerligaluttuinnarput, sooruna aamma qanoq isiorluta iluanut saatitsissaagut?
-kommunerujunngortitsineq qanoq uatsinnut iluaqutaava, taavami?
-aalisarnermi piniarnermilu atukkat qanoq ililluta pitsaaneruslersissinnaavagut?
Qaaqquatsigit oqallinnermut peqaataaqqullusi, isumaqaqaratta massakkut iliuuseqanngikkutta unittooraluttuinnarneq suli annertuneruleraluttuinnassasoq.
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluga
Palle Jerimiassen
Siumut Ilulissat.Siulittaasoq.
22-11-11
Kommunerujuk pillugu Siumut gruppiata oqaaseqaataa
Siumut Gruppianiit oqaluuserisassamut oqaaseqaat:
Kommunerujuit pilersinneqarnissaannut tunngavilersuutit pingaarnersarivaat innuttaasut assingiinngippallaamik sullinneqalersimammata aammalu atukkamikkut nikigavallaamik inissisimalersimammata, kommunit aningaasaqarnertik aallaavigalugu innuttaminnut sullissinerat assigiinngissimaqaaq, uagullu kommunerujunngortuni kommunalbestyrelsini ilaasortanngortuusugut illinerit allanik atorneqarsimanngisaannartut atorlugit innuttaasut assigiinnerusumik sullinneqarnissaat atugaqarnissaallu angorusullugu suliaq annertooq ingerlassimavarput, nalimmassaanerit assigiissaarinerillu annertuut ingerlassimavagut innuttaasut sumiluunniit najungaqaraluarunik assigiimmik pisinnaatitaaffitik malillugit sullinneqarnissaat angorusullugu. Suliaq tassuga tunngasoq massakkut killiffigisarput isumaqarpuga ilaasortat tamarmik tulluusimaarutigigalugu iluarisimaaraat, kommunerujussuup isorartoqisup iluani massakkut innuttagut tunngaviusumik assigiimmik sullinneqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqalernikuupput naak kommunip iluani atukkat, ileqqutoqqat piorsarsimasutsikkullu inooriatsit assigiinngikkaluaqisut.
Allaffissornerup aaqqissuunneqarnera kommunerujummullu tulluussarnera suli naammassinngilaq, suliarlu tassuga tunngasoq suli annertuumik oqallisaallunilu isumaqatigiinniutaasarpoq assortuussutaasarlunilu. Allaffissornermi suleriaatsit kommunitoqqaniit kommunerujummut nuutinniarneri allanngortinniarnerilu unammillernartut annertunerit ilagisimavaat.
Qullersaqarfiup avataaniittut allaffeqarfiit sullissivittut suliarineqarneranni suleriaatsit sullisseriaatsillu allanngortinniarneri oqimaassimaqaat, sulisut suleriaasii allanngortinneqarsimapput sullitallu aamma sullinneqarnerat allanngortinneqarsimalluni , tamanna aaqqissuussineq suli unammillernartunik aaqqissuussiffigineqarnissaa pisariaqarpoq.
Innuttaasut nipaatigut aammami kommunimi angalatitat saqqummiussaanni erserpoq innuttaasut qanimut oqartussaaqataanermik maqaasilersimasut, innuttaasullu sumiiffimminni sunniuteqaqataarusullutik oqartussaaqataarusullutillu oqariartuutaat sakkortusigaluttuinnarput. Innuttaasut sumiiffimminni qinikkanik qanimut saaffiginnissinnaaunnaarsimanertik iluaangalugu oqariartorput, qinikkallu qanimut suleqatigalugit sumiiffimminni sulinerup aaqqinneqarnissaa piumasaralugu, kommunalbestyrelsimi ilaasortaappata imaluunniit nunaqarfinni aqutsisuuppata.
Suliaq imaannaasimanngilaq, tamatta tamanna nalunngilarput, aporfiit amerlasarsimaqaat isummallu naapisinniarneri ilaatigut ajornakusoortarsimaqaat, qujanartumilli amerlanertigut naapiffeqarluta ingerlaqqittarsimavugut. Unammillernatunik suliassanik suli peqarpoq uningatalu taakkua ingerlateqqissavagut kommuni massakkutut isikkoqarpat imaluunniit ullumikkut aalijangertoqassappat kommuni allatut isikkoqarluni avinneqassasoq.
Siumumiit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap innersuussinera malillugu inuit namminneq nalunngissusertik atorlugu uani suliami taasinissaat oqariartuutigaarput.
Oqaaseqartoq Palle Jerimiassen
28.08.11
Ilulissat illoqarfipput makiteqqittariaqarparput, Naalakkersuisunit sanaartugassat tungaatigut susupagineqarnera massakkorluinnaq unittariaqalerpoq, Iluliarmiut ataatsimoorluta massakkut taamatut inissisimanerput qangerniarlugu suleqatigiittariaqalerpugut.
Koomunerujummi aamma inissisimanerput qanoq aaqqiivigissallugu oqallinnerit ingerlannerusariaqarpagut, Ilulissat unittuussanngillat, siuttuunerput uteqqittariaqalerpoq.
allattoq Palle Jerimiassen
28.08.11
Ilulissat illoqarfipput makiteqqittariaqarparput, Naalakkersuisunit sanaartugassat tungaatigut susupagineqarnera massakkorluinnaq unittariaqalerpoq, Iluliarmiut ataatsimoorluta massakkut taamatut inissisimanerput qangerniarlugu suleqatigiittariaqalerpugut.
Koomunerujummi aamma inissisimanerput qanoq aaqqiivigissallugu oqallinnerit ingerlannerusariaqarpagut, Ilulissat unittuussanngillat, siuttuunerput uteqqittariaqalerpoq.
Ingerlanerput aaqqissuussaanerpullu allanngortatittariaqarpoq,
qinersinissaq utaqqinagu massakkut allannguinissaq anguniarlugu sulinerit aallartereertariaqarput, taamaasiunngikkutta aamma ukiut sisamat utaqqeqqissuugut, taamaattumik innuttaasuusugut nipimik ersarinnerusumik oqariartuuteqartariaqarpug
ut, suna tamaat sipaarutigisinnaanngilarpu
t, aammami tamanna kommunerujunngortitsinermi
siunertaanngikkaluarpoq, tamattaana pitsaanerusumik atugassaqartinniarluta kommunerujuit pilersikkalúarigut, massakkulli killormut suna tamaat sipaarutigalugu ingerlavugut, ajorpoq akuersaarneqarsinnaananilu
Kommunerujummut isummersuutit
Aluukkut
Aqagu sisamanngornermi Inatsisartuniiit Nuna-p iluani pissutsinut ataatsimiititaliaq ataatsimeeqatigisussaavarput, tassanilu Kommunerujuup pilersinneqarneraniiit massakkumut killiffik misilittakkallu pillugit oqaloqatigisussaavagut, isumaqarpugalu oqaluuserisassaq pingaaruteqarluinnartoq, massakkummi qinigaaffiup immikkoortua kingulleq aallartereerparput aammalu kommunerujuup qanoq ingerlaqqissinnaanera naliliiffigineqartariaqartariaqarpoq ersarissumik, tamanna pillugu oqaluuserisassat tamarmik sammimmata iluassagaluarpoq isummanik ersarissunik oqariartuuteqarsinnaaneq, nalunngilara aamma ilutsinni assiginngitsunik kommunerujuup qanoq iluseqarsinnaaneranik isummersortugut, uanga isumaga ersarissumik ataatsimiititaliamut annisissavara tassa uanga isumaqarama kommunerujuit aaqqinneqarnerat allatut ilusilerneqartariaqartoq massakkummi ingerlaneq kikkunnut tamanut unittooraluttinnarnermik kingunilik akuersaaginnarlugu ingerlaannarsinnaannginnatta, innuttaasut oqartussaaqataanerat annertuumik innarlerneqarnikuuvoq, sumiiffinnilu inuit namminneerlutik sunniuteqaqataasinnaanerat tamaasannikuuvoq sualummik illoqarfinni, aalijangiisarnerit tamarmik Ilulissaniit ingerlaneqalersimanerannik oqariartuutit, innuttaasut naammagittaalliutaat sullinneqarnerup eqarnerulerneranik, kommunip isorartunerujussua aamma nalimmassaaniarnernut sulisullu ataatsimoorussamik sammivilimmik sulisinniarnerannut ajornartorsiutitaqarpoq qaangeruminaatsorujussuarnik, taamaattumik uanga tunginniit kommunip allatut iluseqarsinnaaneranik oqariartussaaga sunniiniarlugalu.
Kommunip iluani sipaarnerujussuit kingunerisaanik siornatigut politikkikkut innuttaasunut iluaqutissatut inuttullu atugaannut oqilisaataasussatut angunikuusagut taamaasa massakkut piiarpagut, inatsisillu malillugit pisussaaffiit kisiisa malillugit tapiisarnerit ingerlatileriartorlugit, aammalumi siunissaq qaninnerusoq ungasinnerusorlu siumut isigigaanni annerusumik pitsannguutaasinnaasunik ersittoqarani, ukiut tullii aamma taamatut sipaarniarluni ingerlanissat naatsorsuutigineqartariaqarput kommunip ulluinnarni pisussaaffii naammassiniarlugit, innuttaasunut ulluinnarni inuunerannut oqilisaataasinnaasunik akissaqarsinnaanissaq qularnarpoq.
Kommuuniusimasut ingerlarsorlutik ingerlasimasut massakkut unittoornermik aqqusaarneqarput, sanaartornikkut illoqarfinni ingerlatsinerit tamangajammik uninnikuupput, massakullu aamma Naalakkersuisuusut tamatumunnga ikiuutaanngilluinnarput, Demokraatit sanaartugassanut tunngatillugu aquttuunerat ingerlatillugu nunaqarfiit isorliunerusullu sunnguamilluunniit pissarsiunnanngillat, qitiusumut kikkut tamarmik katersorneqarnissaat politikkiat naalakkersuisut tamarmik politikkerilersimammassuk.
Nalunngilara suliaq annertoorujussuaq nukippassuillu atornikuullutigit kommunerujuup iluatsittumik ingerlasinnaanissaa angorusullutigu, innuttaasut sumiikkaluarunilluunniit assingiinnerusumik sullinneqarnerannik pineqarnerannillu kinguneqarnikuuvoq, kisiani isumaga malillugu eqaannerusumik sulilu akikinnerusumik aaqqiisoqarsinnaanera isumaqarfigaara ujartuiffigeqataarusullugulu.
in.in. /mvh
Palle Jerimiassen
tlf. 543859
Naluneqanngilarmi aningaasatigut inissisimanerput imaannaanngitsumiittoq, arlaannik equsuuallattoqarpat ulorianartorsiulersinnaalluta missingersuusiornikuuvugut taamaattumik aningaasatigut sukagasuumik ingerlatsinissaq pisariaqarluinnarpoq. massakkut ukiup aallartinnerani aalisartut piniartullu aningaasarsiornerat kommunitta iluani oqimaatsorujussuarmik ingerlavoq atuisunullu imaannaanngitsumik atugassaqartitsilluni, Naalakkersuisut ineqarnermut akinik qaffaanerat, kallerup inneranik imermullu qaffaanerat, isorliunerusunilu nunaqarfinnilu sanaartukkanik unitsitsinerat aammalumi illoqarfinni sanaartugassanut ersinngitsunik aningaasaliinerarnerat massakkut inissisimanitsinnut oqimaartorsiortitsipput aningaasanillu isaatitsiniarnitsinnut aamma killiliisuullutik, taamaattumik aningaasaqarnerput ajunngilluinnartutut taaneqarsinnaagunanngilaq, suliffissaaleqisut aatsaat taama amerlatigaat inunnillu isumaginnittoqarfimmi anngussinnaaunnaausallutik ulappupput massakkullu Naalakkersuisut aamma nalunaarutigaat aalisartut piniartullu allatulli innuttaasutut ikiorsiissutit pissarsiarisinnaaleraat(tupinnanngitsumik), taakkuamita kommunitta karsianut qanoq sunniuteqassappat, Naalakkersuisut taama aalijangiigamik aningaasanik matussutissanik nassataqartitsippaat ?
Sanaartugassanut aningaasaliissutinik Namminersortut Oqartussaniit qanoq annertutigisumik pissarsisoqarniarnersoq tamatta naluarput, aamma pissarsinngitsoornissarput siunniutissavarpuut tassami aningaasaleqataanissatsinnut immikkoorsinikuunngilagut, taavami sanaartorneq unittuussappat suminngaanniit aningaasat isertissavagut ?
Illoqarfinni innuttaasut oqartussaaqataanerat nungugajallugu massakkut ingerlatsineq aamma eqqartoqqittariaqarparput, allaammi Uummannami Upernavimmilu innuttaasut qinikkanik saaffigisassaarutiusallugit inissittoqarnikuuvoq, nunaqarfinni aqutsisoqarneq ajunngilluinnartumik aaqqiivigeriarlugu illoqarfiit aaqqiivigineqannginnerat tuaviortumik aaqqinniarneqartariaqarpoq, innuttaasut qinikkanik saaffissaminnik amingaateqarput tamannalu aamma naammagittaallioraluttuinnarnermut
peqqutaasut ilagilluinnarpaat. Innuttaasut peqataatinnerunissaat siunertaralugu qineqqusaarnikuuvugut massakkulli tamanna ujartorneqaqattaartoq malunnartorujussuuvoq, taamaattumik taassuma tungaatigut pinngitsoorata tuaviortumik iliuuseqapallattariaqarpugut.
Naammanngilaq oqaatigiinnassallugu tusagassiisartumik atorninitsitsinerup tamanna aaqqissagaa, ilorraap tungaanut alloriarneruvoq, kisianniuna uagut qinikkatut iliuuseqarnissarput ujartorneqartoq.
Kommunit kattunniarneqalermata neriorsuutit ilagaat innuttaasut atukkamikkut ajornerusumik atugaqalissanngitsut, aammalumi tamanna uagut tungitsinniit erseqqissartuartarpartut, piviusulli qiviaraanni immaqa allaanerupput, tassami ukioq kingulleq imaannaanngitsumik sipaarniarnikuuvugut taamaaliornittalu kingunerisaanik innuttasunut oqilisaataasarsimagaluartut arlallit piijarnikuuvagut immaqa uatsinnut annertuumik malunniuteqanngikkaluartut atuisunullu isumalerujussuit, soorlu utoqqarnut ikiassarnermut tapiissutit allallu.......
Inuit ilaasa tusarusunngilluinnagaat ilanngutilaassuara tassa kommunerujunngortitsilernermi oqallisigigaatsiarnikuusarput, ilumut kommune taamaa annertutigaluni ingerlasinnaanersoq, isumaqarpunga iluaqutaasut ajoqutaasullu nalilersorluarlugit oqallisigeqqittariaqaripput ilumut kommune taamaatut isikkoqaannassanersoq imaluunnit pitsaanerunnginnersoq allatut aggorlugu innuttaasunut ajunnginnerussannginnersoq.
Oqallisaarutaavoq maluginiarneqassaaq uani aalijangeereerluga innersuussinnginama ujartorakkuli oqallinnissaq.
in.in.
Palle J
Rammebudget
Suliassat kommunimiit sanaartugassanut immikkoortinneqartut ukiumi aningaasaliiffiusumi atorneqartarnissaat eqqumaffigineruneqartariaqarpoq, aningaasammi sulisinnerisigut aatsaat aningaasat isertissinnaagatsigit, Siumup tungaaniit pingaartipparput aningaasat innuttaasut karsarfiannut ikisartut ikiliartunnginnissaat, taamaattumik siornatuulli skat-mut qaffaanerit atorlugit karsimik immiiniarneq isumaqatiginngilarput, sapiisernikkut aningaasat sulisinnerisigut aningaasat isertinneqarsinnaasut amerlisarneqarnissaat pimoorullugu suliarineqarnissaa aallaavissatut innersuussutigerusupparput.
Upperaarput siunissami kommunitta iluani aningaasarsiornermi periarfissat atorluarneqarpata innuttaasullu suliffissanik amerlanernik periarfissinneqarpata aningaasarsiorneq pitsaanerusumut saatissinnaallutigu, aalisarneq, sanaartorneq aatsitassarsiornerit uuliasiornermilu suliassat periarfissallu atorluarnerisigut aningaasarsiornitta ilorraap tungaanut ingerlanera suli annertunerusumik pitsanngortinneqarnissaa suleqataaffigerusupparput.
Innarluutillit tingunerat kommunimut akisuvoq taamaattumik malinnaaffigilluarneqartariaqarpoq, aningaasat atugassat killeqarput taamaattumik pingaarnersiuineq sukagasooq atuisunulli pitsaasumik sullissinermik kingunilik angusariaqaratsigu.
Qalerallit akiisa qaffannerat isertitassanut iluaqutaassaaq, qujanarporlu piffinni tamagajanni taamatut qaffaasoqarsimmat, aamma qaffaanerup kingunerisaanik suliffissaaleqinerup millisarneqarneranik kinguneqalereernera malunnarsereermat.
Qatserisartunut sillimaniarnermullu atortut ullutsinnut tulluussarnissaat pisariaqarluinnarput, taamaattumik ukiunut tulliuttunut missingersuusiornermi pingaartillugit ilanngunneqarnissaat pisariaqarput.
Kommunitsinnut telefonikkut attaveqarniartarneq innuttaasunit naammagittaalliutaaualernikuuvoq, telefon-ikkut attaveqarniartarnerup ajornannginnerusumik aaqqiivigineqarnissaa aamma suliassanut ilaasariaqarpoq.
Illuutit tuniniarnerat sukkanerusumik ingerlasariaqarpoq.
Innuttaasut akiitsui pillugit suleqatigiinniit oqaaseqaat isumaqatigaarput
Siumut sinnerlugu oqaaseqartoq
Palle .
Siumut Gruppiata aningaasaqarneq pillugu oqaaseqaataa
Sukumiisumik saqqummiussaavoq paasinarluni.
Massakkut missigersutit malillugit ingerlapput
Ukiup sinneranut mianersuutissaqarpugut -12 mill.
Sipaarniatoqassappat siammasissumik sipaarniarnerit ingerlanneqassapput, suliffissaaleqisut oqimaarsareertut attornaversaarneqassapput, aningaasat sulisillugit aningaasarsiornerup ilorraap tungaanut saatinneqarnissaa pingaartillugu sulineq ingerlasariaqarpoq sipaarniarnerit minnerpaaffimmiinnissaat angorusullugu.
Pilersaarusiornitsinni suliassanillu akuersaarnitta kingornatigut suliassat aallartinniarnerinut arlaannik aporfeqarpugut kinguarsaanermik annertuumik pilersitsisartumik, tamannalu tuaviornerpaamik aaqqiiviginngisariaqarparput, allaffeqarfitsinni sulineq eqaannerusariaqarpoq.
Fodbold skolet tapiiffigineqartarnerat misissuiffiineqartariaqarpoq, tapeeriaatsit kommunip iluani assingiissarlugit, peqatigiiffiillu akileeqataasarnerat qanoq ingerlasarnersoq paasiniarneqarluni.
Peqatigiiffiit akiitsui misissorneqarlutik akiitsulinnut akilersuinissamik isumaqatigiissusiortoqartariaqarpoq, aammalu akiitsullit siunissami tapiiffigineqartarnissaannut maleruguassaliortoqartariaqarpoq.
Suliffissaaleqineq annertuvoq, suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnera pingaarnertut ingerlannneqassaaq,
Suliassat uninngasut tuaviornerpaamik aallartinneqartariaqarput, namminersorlutik oqartussaniit suliassat, sualummik uagut suliassaatigut massakkut tuaviornerpaamik aallartinnissaat pisariaqarluinnarpoq, allaffeqarfimmi uninngasuutit suliassat amerlaqaat sulisitsisullu sulisartullu suliassaminnik nilliapput tamanna tusaasariaqarparput iliuuseqarfigalugulu, suliassat ingerlanerarlugit oqariartoqattaarnerit killiffitsinni utaqqiinnarsinnaaunnaarpagut
Nunatta aningaasanik isaatitsivia Qaasuitsup kommunia massakkut sanaartugassanut suliassanut perlilertinneqarpoq tunngavissaqanngitsumik, aningaasat Qaasuitsup kommuniata iluaniit nunatta avammut niiverneranut nunatta aningaasanik isaatitsineranut nappataasut kommunitta iluani iluaqutiginerusariaqarpagut, aamma suliffeqarfiit massakkut pioreersut ingerlaqqinnissaannut sulinerput annertunerutittariaqarparput pingaarnerutillugu, taakkuami aningaasanik isaatitsinngippata innuttaasunut sullissinerput aamma killilersortariaqalissuarpunaasiit, soorlu ukiut siuliini aamma taamatut annertuumik iliuuseqareernitta qaavatigut.
Siumut-miit tillægsbevillingeqarnermut tunngasoq kommunalbestyrelsip aalijangernera malillugu ingerlaannassasoq inassutigaarput,tassa tillægsbevillingit atorneqassanngitsut.
Naalakkersuisut nunatta karsiata ukiormanna sinneqartoorneranut peqqutaasut ilaattut taaneqarpoq Qaasuitsup kommuniata skat-titigut isertitaqarnerulersimanera, taamatut nalunaaruteqarneq uatsinnut isumalluarnarpoq, tassami naatsorsuutigilluinnarparput sinneqartoorutit uagut karsitsinnut ilineqarpata taava akiliisinnaassuserput ilorraap tunngaanut inississasoq.
Atserinermut akit misissoqqinneqassasut siumut-miit innersuussutigerusupparput, massakkummi akit atuttut atorlugit atserinermit isertitat annertuumik sinneqartoortussatut isikkoqarmata.
Oqaaseqartoq : Palle
Aluu Palle. Ilumoorpoq allaaserinninnerit ,aammalu aalamiut suliassat annertuut tingumminerat kanngunartuliaavoq ,tassami annaavarput : Misilittakkat ,Ilisimasassat ,aammalu ineriartornissaq. Sanasut nukissiorfiliortunut suliumanngillat akikippallaaqimmat aammalu allamiunik atuisoqarmat. Tupingusuutingaaralu taamanikkut suliarinnittussarsiuunneqarmat nukissiorfissaq akikinnerusoqarsimangaluarmat allamik akisunerlu tinguneqarsimalluni .
Isumaqarpungalu utoqqatsitsissutit teknikkeqarfiup ingerlanerlunneranik aallaaveqartoq ,tassami takanna “ilinniartut “sulisorineqarput ,aammalu kommunip nammineq aningaasalersungassai massakkut aallartinneqartariaqarput , tassami nov.2010 mili aaliangerneqarput suut kommunip pilersinniagaringai. Allat utaqqineqanngittut pilersaarusiorneq immaqa aattaat ingerlanneqalerput aasarissuaq.!
Inussiarnersumik
Lars Erik
Haluu Palle
Uanga assorujussuaq kipiluttunartutut isumaqarfigaara Qaasuitsup kommuniani siumut sinnerlugu ilaasortat attaveqarfigerusukkaluarlugit attavigiuminaanneri. Qaasuitsup kommuniani aningaasatigut sipaarniarnersuaq eqqarsaatigalugu periarfissalissuugaluarami maani Uummannami. Nalunngilarput Uummannap eqqaa qaleraleqarfik annertoorujussuusoq maanilu innuttaasut periarfissaqaraluarput suliffissaaleqinermik eqqungaasimasut aalisarnikkut inuuniarnertik tapertaqartissallugu, kisianni nalunngisatsitut inatsisit periarfissat tamakkua mattulluinnarsimavaat, periarfissallu taarserneqarsimapput inunnik isumaginninnermik ikiorsiissutinik. Tamanna iluarsiniarlugu kommuni inuttaasunut ikiuunnerusariaqaraluarpoq periarfissat taamatut ittut naalakkersuisunut saaffiginnissutigissallugit.
Periarfissat taakkartukkakka Qaasuitsup kommuniani suleqataaffigineqaraluarpata kommuni aningaasaqarnikkut annertuumik sipaaruteqassagaluarpoq inunnik isumaginninnikkut aningaasartuutinik.
Neriuppunga akissuteqarfigineqalaassallunga.
Gert Fleischer
Tusagassiutinut nalunaarut
Qulequtaq : Ernumavugut
Qulequtaq sakkortuvoq massakkulli sulisitsisut naapitat tamarmik taamatut oqariartoqattaarput. Taamatut oqariartoqattaarnertik siornali saqqummiuttalerpaat, ajoraluartumilli suli massakkut pissutsit ajornerulersimapput, ajorseriarujussuarsimapput, sulisitsisut suliassaarullutik sulisutik soraarsiorarpaat aallaat suliffiit amerlasuunik sulisoqarsimagaluartut massakkut sulisutik soraarsillugit ittuusut kisimik sulisuulersimapput, ilaat kommuninut allanut suliassarsiorlutik aallarsimapput ilaallu matoreerlutik.
Ajorluinnartumut ingerlanerput allamut aqqummut saatittariaqarparput massakkut, utoqqatsissutit soorlu suliassat aggerput imaluunniit suliarineqarlutik ingerlapput massakkut killiffitsinni atorfissaqanngillat. Ajutoornersuaq sulisitsut sulisullu akornanni massakkut atorneqartoq akuersaarneqarsinnaanngil-luinnarpoq, nalunngilarpummi siornaakkunnili taamatut inissittoqarsinnaaneranik oqariartuutit uatsinnut anngunneqareernikuusut, ajoraluartumilli ilorraap tungaanut iliuuseqanngittoorsimavugut, tamannalu sulisitsisunut sulisartunullu ajorluinnartumik massakkut kinguneqarpoq. Suliassanik massakkut pisariaqartitsipput, aqaguunngitsoq massakkut, tamannalu akuersaarlugu iliuuseqarnissaq massakkut pisariaqarpoq.
Pilersaarusiornitsinni suliassanillu akuersaarnitta kingornatigut suliassat aallartinniarnerinut arlaannik aporfeqarpugut kinguarsaanermik annertuumik pilersitsisartumik, tamannalu tuaviornerpaamik aaqqiiviginngikkutsigu uatsinnut pisariniarlerpugut.
Aningaasatigut taama ajornartorsioreertigaluta suli oqimaarsarnerunissamut ingerlavugut sanaartornermut tunngasunik ingerlasoqanngimmat, akileraarutitigut isertitassaraluagut massakkut ikiuinermut atorlugit uatsinnut marloriaammik toqqeqqavugut, massakkullu aqqummut allamut sangunngikkutta kommunip nammineerluni ingerlanneqarnera ulorianartorsiorsinnaavoq.
Aningaasat sulisariaqarput, karsip imaqarnissaa kisiat sinneqartoornissaalu aallaavigalugu nuna ingerlanneqarsinnaanngilaq, nunap immikkoortortai Nuup avataaniitsut suliassanik tunineqarniarlik suliassat neriorsuutit paamaarukkunnaarlugit, assersuutigisinnaavagut Ilulissani illuliassat 24-it qangali neriorsuutaasut sulili aallartinneqanngittut, paasineqatsiarli massakkut iliuuseqartoqanngippat ajunaarnersuaq uaneralaamiimmat.
Naalakkersuisut uparuarneqaraagamik akissutigisarpaat aningaasarpassuit Nuup avataani sanaartugassanut atorneqartut soorlu Ilulissani, tamanna ilumoorsinnaavoq, kisianni uani qiviartariaqarparput kikkut sulisinneqarnersut, tassa avataanersut hundred milliunilikkaanik akilinnut sullipput uagut nunaqavissut isiginnaartoraluta, allaat equtissiannguarluunniit maani pisiarisinnaanagu, avataaniit imminnut pilersorput uatsinnut iluaqutaanngitsumik, qangatut GTO-kut nunatsinni sanaartortitsinerannut utersaarpugut, tassami sulisut avataanit tikisitat barakkinut inissillugit sulisitaraat nunaqavissut immaqa akisugalugit imaluunniit atorusunnagit.
Nunatta aningaasanik isaatitsivia Qaasuitsup kommunia massakkut sanaartugassanut suliassanut perlilertinneqarpoq tunngavissaqanngitsumik, aningaasat Qaasuitsup kommuniata iluaniit nunatta avammut niiverneranut nunatta aningaasanik isaatitsineranut nappataasut kommunitta iluani iluaqutiginerusariaqarpagut, aamma suliffeqarfiit massakkut pioreersut ingerlaqqinnissaannut sulinerput annertunerutittariaqarparput pingaarnerutillugu, taakkuami aningaasanik isaatitsinngippata innuttaasunut sullissinerput aamma killilersortariaqalissuarpunaasiit, soorlu ukiut siuliini aamma taamatut annertuumik iliuuseqareernitta qaavatigut.
Qaasuitsup kommuniani Siumut gruppianiit kommunalbestyrelsip ataatsimiinnerini tamatigut oqariartuutigisarparput kommunalbestyrelsip pingaarnerpaatut sulissutigisariaqaraa suliffissaaleqinerup qaangerniarneqarnissaa aamma kommunimiit suliffissaqartitsiniarnermut suliaqartut tingussaasunik massakkut saqqummiisariaqarnerat ujartortuarparput, ajoraluartumilli suli ujartuinerit tingussaasunik kinguneqartinneqanngillat.
Neriulluga paasinnittoqarluni nikeriartoqarnissaanik iliuuseqartoqassasoq.
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluga
Palle Jerimiassen
Qaasuitsup kommuniani kommunalbestyrelsimut ilaasortaq.
Nunarput kikkut tamarmik soqutigilluinnarpaat aningaasarsiorfigalugu
tamanna miserratigineqassanngilaq, takujuarpagut nunat allamiut sumi tamaani sullittut tamanna silatusaarnerunngilaq nunamut namminersortumut inatsit sukaterluinnartariaqarpoq, nunap inuttai suliffissaaleqisut isiginnaartuupput taamaattoqarsinnaanngilaq taamak ingerlassagutta imminut pisarissaagut sunaana utaqqivisiuk nunarput pisiniarfiunngilaq.
Radio Ilulissani ilaasortatut apeqquteqalaarniarpuga Radio-p ingerlanneqarnera pillugu.:
1. Radio Ilulissat qaqugu ataatsimeersuarniarluni pilersaaruteqarpa, tassami aallartikkamili ataatsimeersuarami suli ataatsimeersuaqqinnikuunngimmat, naak ukiut marlukkaarlugit malittarisassat malillugit ataatsimeersuartartussaagaluarlutik.
2. Peqatigiiffiup naatsorsuutai ukiumoortumik ilaasortanut saqqummiunneqartartussat suli ukiut sisamanngulernerani ilaasortanut saqqummiunneqarnikuunngillat, ilaasortatut naatsorsuutit kukkunersiorneqarsimasut takorusukkaluarpakka, radiop qanoq ingerlanera malinnaaffigerusukkakku.
3. Sulisut aningaasarsinerminni skattimut akiliutaat qaammatikkaartumik skattileriffimmut nalunaarutigineqartarnersut aamma paaserusukkaluarpakka, sulisuusimasumit ataatsimit paasitinneqarnikuugama skattileriffimmiit taamaasiortoqarneq ajortoq paasinnissimasumik, taava sulisut aningaasarsinerminni skattimut akiliutigisimasaat sumut pisimanersut aamma ilanngullugu paaserusunnarpoq.
4. Bingornermi aamma akileraarut skatteqarfimmut nalunaarutigineqartarnersoq aamma paaserusuppara, tassanimi ilaasortat bingo-mi eqquisut akileraarummut akiliisinneqartarput, taamaattumik paaserusuppara aningaasat taakku iluamik nalunaarusiorneqarlutik ingerlateqqinneqartarnersut.
5. Radio Ilulissani massakkut kikkut siulersuisuini ilaasortaanersut paaserusuppara kikkullu siulersuisunut qinigaanikuunersut.
6. Naggataatigut paaserusukkaluarpara sooq radio bingortoqartillugu tamatigugajak eqqugassat taamarsuaq ikilineqartarnersut, paasisimagakku ilaasortarpassuit pakatsisinneqartartut, akiliutiminnillu salloqittarneqartarnertik nuannarinagu.
7. Aamma sooq Radio Ilulissani siulittaasoq taama akulikitsigisumik radio-kkut iluatungilersorneqarani sunut tamanut oqariartortinneqartarnersoq paaserusukkaluarpara, ilumut sulisut namminneerlutik taamatut aallakaatitassiarisarneraat imaluunniit taamatut aallakaatitassiussallutik siulittaasumit peqquneqartarnersut.
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluga
Peter W. Fly ilaasortaq 267.
Uuliasiortunut umiarsualivik.
Uuliasiortut Aasianni umiarsualiviliornissamut nunaminertamik qinnuteqarnerat ima paasineqartariaqanngilaq pingitsoorani Aasianni umiarsualiviliortoqarnissaanik uuliasiortut kissaateqartut.
Ukiut marluk pingasut missaata matuma siorna, Qeqertarsuup tunuani illoqarfiit tamarmik immikkut kommuniugallarmata, uuliasiortussat innuttaasunut tamanut paasisitsiniaallutillu ataatsimiititsimmata apeqquteqaatiginikuuvara, uuliasiortoqalissappat imaluunniit uuliamik nassaartoqassappat qalluisoqalerlunilu, illoqarfinni anginerinnarni eqqarsaatiginerullugit Sisimiut Aasiaallu angisuunik umiarsualiveqareersut, umiarsuavilii pioreersut annertusarneqaannassanersut uuliasiortunullu taakku arlaat umiarsualivinngortinneqaannassanersoq.
Akissutigineqarpoq sumiluunniit ilami allaat inoqarfiunngitsumiluunniit, umiarsualiviliorfigissallugu piukkunnartoqarpat nutaarluinnarmik umiarsualiviliorsinnaallutik, taamaattumik qinnuteqaataat ima paasineqartariaqanngilaq, pinngitsoorani Aasianni umiarsualiviliornissamut nunaminertamik qinnuteqaataat akuerineqartariaqartoq, imaluunniit pingitsooranilu Aasianni umiarsualiviliortoqartariaqartoq.
Ilanngullugu uuliasiortussaniit nassuiaatigineqarpoq, oqartussaniit umiarsualiviliorfissatut innersuussutigineqartoq, naleqquttuunersoq misissuiffigineqarumaartoq piukkunnarnersorlu naliliiffigineqarumaarluni, taamaattumik Qaasuitsup Kommuniani qinikkat misissuisitsisariaqaraluarput umiarsualiviliorfiusinnaasunik arlariinnik toqqarneqarsinnaasunik, illoqarfimmi ataasinnaanngitsumi illoqarfinnili arlariinni umiarsualiviliorfigissallugut piukkunnarsinnaasunik.
Kangaatsiarlu umiarsualiviliorfigineqarsinnaasunut piukkunnartunut ilaagaluarpoq, taamaattumik Kangaatsiami umiarsualiviliorfigineqarsinnaasut misissuiffigineqartariaqaraluarput, umiarsualiviliorfigineqarsinnaasutullu piukkunnartutut ilanngullugu neqeroorutigalugu. Aasiaat kisiat nunaminertamik qinnuteqarfigineqarneranut pissutaagunarpoq Qaasuitsup Kommunianiit umiarsualiviliorfiusinnaasunik arlariinik piukkunnaateqarsinnaasunik siusinnerusukkut uuliasiortunut neqerooruteqartoqarsimannginnera, Aasiaallu umiarsualiveqarfigalugit misilittagaqarfigigamikkit, neqeroorfigineqanngikkunimmi namminneq umiarsualiviliorfigerusutaminnik toqqaaginnarsinnaapput, malunnarporlu tamanna qinikkaniit maleruuffigineqaannartoq.
Qeqertarsuarmiut aamma tusagassiuutitigut nalunaaruteqarput umiarsualiviliorfigineqarsinnaallutik, taamaattumik aamma Qeqertarsuarmi umiarsualiviliorfiusinnaasumik misissuisoqartariaqaraluarpoq, piukkunnartoqarpallu aamma taanna ilanngullugu neqeroorutigalugu, Qaasuitsummi Kommunia ataatsimut tamaat eqqarsaatigineqartariaqarpoq illoqarfik ataaseq kisiat pinnagu.
Qaasuitsoq Kommuninngormat qinikkat innuttaasunut ataatsimiititsiartorlutik Kangaatsiamiimmata, isuma taanna saqqummiukkakku qinikkaniit oqaatiginiarneqarpoq, uuliasiortut umiarsualiviliorfissatut piukkunnerugaat illoqarfiit anginerusut, mittarfeqarneri periarfissanillu allanik peqareerneri pissutigalugit. Uangali apeqquteqaatiginikuusama akissuteqarfigineqarneratigut taamatut isummersorniarneq naleqqussorinngilara, namminneerlutimmi oqaatiginikuummassuk inoqarfiunngitsumiluunniit umiarsualiviliorfiusinnaasumik piukkunnartoqarpat nutaarluinnarmik umiarsualiviliorsinnaallutik.
Qaasuitsup Kommuniata illoqarfiit mikinerusut ilanngullugit ineriartortikkusukkunikkit pimoorussinerusariaqarput, illoqarfiillu mikinerit umiarsualiviliorfigineqarsinnaasutut piukkunnaateqartut ilanngullugit umiarsualiviliorfiusinnaasutut misissuiffigalugit neqeroorutigalugillu, pingaartumik Kangaatsiaq Qaasuitsup Kommuniani taanna sikuunikinnerpaajusarpoq, ukiunilu kingullerni amerlanertigut sikunngitsoortarluni. Ajoraluartumingaasiit kingulliunneqartuassooq illoqarfiit anginerit imminnut iluaqusersornissartik pingaarnerutittarmassuk.
In.in.
Åge Motzfeldt, B-911, 3955 Kangaatsiaq.
Haluukkut Siumukkut Atassutikkullu
Qaasuitsup kommuniani suleqatigiit amerlanerussuteqarlutik IA Kattusseqatigiit Demokrat Atassut, tugassiutitigut tusakkat kingulliit eqqarsaatigalugit isumaqarpunga pissaanermik namminissarsiorpallaarnermillu isikkoqaroq, igammik ia-miit Peter Olsen tusagassiuutitigut oqaaseqarnera eqqarsaatigalugu aammalu isumaqarnarsivoq amerlanerussuteqarniaannarluni suleqatigiinneq isersinneqartoq.
Uanga isumaqarluinnarpunga Atassut siumullu qaasuitsup kommuniani pissaanermik tigusisariaqartut, aammalu qinersisartutut kissaatigeqaara politikkikkut anguniakkat siunnerfiillu atassummi siumumilu ataqatigiinnerusut, ullumikkut partiit allat atassummik suleqatiginninneraningaanniit.
Aammalu kissaatigeqaara kultur-kkut ataatsimiitsitaliami siulittaasoq allamik taarserneqartariaqartoq, maannakkut meeqqat aasamut fodboldsskole-nissaannut tapiisinnaaneq matoqqatinneqarpoq meeqqanut sungiusaasut ajunngitsorsiassaannut qinnuteqaatit tamarmik unitsinneqarsimapput aammalu malunnartumik atorfilittat pissaarnermik tigummilersimasut malunnarluinnarpoq, taamatut ingerlatsineq akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq! pissaanermik atuinerluineq unitsinneqartariaqarpoq! Ilissi siumullu suleqatigiinniaritsi qiningaaffiup sinnerani ataatsimiitsitalianilu pingaarutilinni siuttuullusi.
Taamatut kissaateqarluga
Gert Fleischer
Qinersisartoq qaasuitsup kommuniani
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Qaasuitsup kumuunerujussuanut sinniisussatut siullertut isertup Peter Olsen-ip ippassaani borgmester Jess Svane-ip angallanneq pillugu kommission-ip saqqummiussaanut akerliuniarnera, tunngavissaqanngivissortumik, qujanartumik pissaaneqarusunnermik tunngaveqanngitsumik aammalu qinigavimmik unneqqarimmik qinersisiminut tunngaveqarluni,unnummut raatiu aviisimi saqqummiuppaa IA-mi sinniisutut kumuunimut isertup Peter Olsen-ip borgmester Jess Svane-mit nipangersaaniarnera Qaasuitsup kumuuniata amerlanerussuteqarsorinermik aqunneqarnera apeqqusernarpoq. Ratiu aviisimi ersarissarippoq Peter Olsen, IA, naalakkersuisut IA-miut peqatigalugit politikkiat kumuunimut kaputartuul-
luinnaraat. Ima paasillugu Peter Olsen, IA-mi sinniisutut siullertut isertoq, kumuunimi politikkikkut ingerlatsineq ilisimasaqarfiginngikkaa, namminerli soqutigisani naalakkersuisunillu alut-
tuisutut ingerlatsinerulluni ersarivissorluni, soorlu Timuup Mølgård-ip, A, raatiu aviisimi saqqummiussaani paasinartoq, suleqatigiit suleqatigiissimassanngillat ???
Taama tatiginnanngitsigisumik pissaaneqarusunnermilli ingerlatsiniartumik, imminuinnarlu sullittumik, politikkikkut ingerlatsisoqarniartillugu TATIGINASSUSIA APEQQQUSERNAQAAQ !!!
Aasiaat Nipia, nammineq aqutaa, atorfini aqqutigalugu, aningaasanik kumuunimiit taperneqarpoq, sunngiffimmi sammisassaqartitsivimmiit aningaasalerneqarunarluni. Kisiat aningaasat sammisaqartitsinermi sinneqartoorutit joorlilersoq agguaappaat pisariaqartitsisunut, isumaq ajunngeqaaq, KISIAT PISISSUTISSAQ SUMI PISINIARFIMMI ATORNEQASSANERSOQ AALI-
ANGEREERLUGU, tassalu pisiniarfinni allani atorneqassanngitsoq kisiat namminneq pisiniarfimminni !!!!
Politikkikkeriuniarluni atorfeqarninilu iluaqutigalugit imminut sullinnertut nalileqqajaavara, soqutigisanimi toqqortertumik ingerlammagit imminut iluanaarutissaq tutsikkumallugu, aningaa-
sanik iluanaarniarfigimmagit inissisimanini atornerlullugit.
Una ilaatigut paasinarpoq, Qaasuitsup kumuunia naalakkersuisunit tapersersorneqanngivippoq, taamalu eqartigisumik politikkikkut ingerlatsiniartoqarnera Peter Olsen-ip suleqataasalu akisussaaffigisariaqarpaat, isumaqarpungalu piaartumik qinersisartunik partiit tamarmiullutik qinersisartuminnik killiffimmillu paasissutissiisariaqartut, kumunalpolitikkimik ingerlatsineq nuna tamakkerlugu ingerlatsinermut sanilliukkuminaassorigakku, kiisalu naalakkersuisut aqutassarinngilaat kumuunimi qinikkat politikkikkut ingerlatsinerat, imaluunniit kisermaassinermik ingerlatsineq kikkut tamat oqartussaaqataanerannik ataqqinninnerunngilaq, imalu ilismasakitsiginermik takutitsigani "ikinnerussuteqarluni taama oqartariaqanngilaq!"
Tusagassiortut aporfiginagit kikkut tamat oqartussaaqataanerat, isummersorsinnaanerat tamanit ataqqineqartariaqarnera, qulaaniilluunnit naalakkerneqartussaanngitsoq paasissutissiis-
sutigisariaqarpoq Kadaaffimik nuannaartorinnittunit !!! Immaqaana hash-psykuusertoq, timaata orsuaasaaniissimassaaq hashinngooq orsuaasaa.
Juât Gundel
Siumut Gruppianiit nalunaarut
Qaasuitsup Kommuniani, IA sinnerlugu kommunalbestyrelsimi ilaasortap Peter Olsen-ip, Borgmester Jess Svane-p ‘Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitaliamut Naalakkersuisunullu aallagai ammasut’ pillugit news@knr.gl –mut ilanngussaa, Qaasuitsup kommunalbestyrelsiani Siumut Gruppeaniit imatut oqaaseqarfigaarput.
Isumaqarluinnarpugut kommunalbestyrelsip, minnerunngitsumillu borgmesterip, akisussaaffi pillugit, avammut oqariartuuteqassagaanni, minnerpaamik ‘Kommunit aqunneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 22, 18. November 2010-meersoq’ tunuliaqutarineqartariaqartoq. Taamatut oqarpugut qinikkatut innuttaasunut, eqqortumik torersumillu paasissutissiisarnissaq, pisussaaffigigatsigu.
Eqqaamassavarpummi inatsimmi matumani malitassatsinni kapitali 2 § 6 malillugu borgmester Jess Svane qinigaanikuummat, taamaattumillu inatsit taannarpiaq malillugu qinigaaffik tamakkerlugu borgmesteriusussaatitaalluni.
Inatsimmi pineqartumi kapitali 3 §§-ni 17 – 23-mut borgmesterip tulliatalu sulinerisa inatsisitigut toqqammavii allanneqarsimapput. § 22 imm. 1 imatut oqaasertaqarpoq: ‘Suliassat inatsit manna kommuninilu aqutsinermi malittarisassat borgmesterimut isumagisassanngortinneqartut borgmesterip pisinnaannginnerani borgmesterip tulliata kingoraartaagallarnermini isumagisarilissavai’. Nalunngilarput borgmesteri tunuarallarnikuunngitsoq, oqaaseqarsinnaajunnaartitaanikuunaniluunnit, taamaattumillu inatsisit malillugit kommunalbestyrelsi sinnerlugu politikkikkut allaffissornermilu akisussaasutut qullerpaatut inissisimalluni.
Eqqaariikkatta saniatigut borgmesteri qinikkatut allatuulli nammineerluni killilersorneqarani politikkikkut isummersorsinnaatitaallunilu oqaaseqarsinnaatitaavoq, inatsisitigut illersorneqartumik.
Partiit suleqatigiillutik kommunalbestyrelsimi amerlanerussuteqartut, politikkikkut avammut oqqaaseqartartussaminnik toqqaasimanerat ataqqivarput. Mannali erseqqissaatigineqartariaqarpoq, tassalu, oqaaseqartartut taakkua inatsisitigut borgmesteritut pisinnaatitaaffeqanngimmata, taamatullu imminnut inississimassagunik, tamanna inatsisip oqaasertaanik saneqqutsinerummat. Oqaaseqartartummi taakkua taamaallaat suleqatigiit sinnerlugit oqaaseqarsinnaapput, soorluttaaq Siumup oqaaseqartartui taamaallaat Siumut sinnerlugu oqaaseqarsinnaasut.
Taamaattumik naggataatigut oqaatigiinnassavarput, borgmester Jess Svane-p ‘Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitaliamut Naalakkersuisunullu aallagai ammasut’, kommunitsinni pineqartut pillugit ajornartorsiutaasut qiterisaannik paasinnissimanermik toqqammaveqartut, isumatuumik, Qaasuitsumilu innuttaasut pitsaanerpaamik kiffartuunneqarnissaannik, noqqaassuteqarnermik imaqartut, Qaasuitsup Kommunalbestyrelsiani Siumut Gruppemiit tamakkiisumik taperseratsigit.
Siumut gruppe sinnerlugu
Karl Kristian Kruse Ove Berthelsen
Siulittaasoq Siulittaasup tullia
Tusagassiutinut nalunaarut
Siumut Ilulissaniit Qaasuitsup Kommuniani Bormesterip Jess Svane-p Assartuussinermut isumalioqatigiisitap innersuussai pillugit akerliunera tamakkiisumik tapersersorparput.
Siumut Ilulissaniit sulissutigiuarnikuuvarput Ilulissani mittarfiup tallineqarnissaa, massakkullu suliap uninngatinneqarnera tuaviornerpaamik taamaatittariaqarpoq, suliarlu aallartinneqarluni. Mittarfiup tallineqarnera nunatta avammut niiverneranut aningaasatigullu isaatitsineranut malunnaatilimmik nikisitsinerusussaavoq, misissuisitsinerit naatsorsuisitsinerillu amerlaqisut takutereerpaat tamanna.
Jess Svane-p Qaasuitsoq tamakkerlugu isiginnilluni oqariartornera nunatsinni ingerlatsineq aningaasarsiornerlu eqqarsaatigalugit isummersorluarneruvoq ujartuinerullunilu periarfissaasinnaasunik tamanut iluatsinnaateqaqisunik.
Qaasuitsup kommuniani massakkut amerlanerussuteqarlutik inissisimasut oqariartuutaat takullugu atuarlugulu tupigusuummernaqaaq sumillu tunngaveqarnersoq paasiuminaaqaluni, qinigaaffitsik pinnagu inuttut nammineq soqutigisatik kisiisa aallaavigalugit oqariartornertut immaqa paasineqarsinnaavoq.
Takutinneqarpoq Qaasuitsumi amerlanerussuteqartut Qaasuitsup Kommunianik illersuinatik naalakkersuisunut ataatsimiititaliaarannguatut inissisimasut illersuisuusullu.
Qaasuitsup kommuniani Borgmesteri Jess Svane Siumut Ilulissaniit kaammattussavarput innuttaasut sinnerlugit suli sulinini ingerlatiinnassagaa oqaqqusinatik nipangersaasut uniffiginagit, Borgmester Jess Svane sorsuppoq pisariaqarluinnarfiatigut.
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluga
Palle Jerimiassen
Siumut Ilulissat. Siulittaasoq.
Qaasuitsup borgmesteriata ualimut avanaata raatiutigut oqallissaarutaa isumassarsiorfitsialaasoq taperserluinnarpara matumuuna. Periarfissarititaasunik atorluaanissamut politikkikkut isummersorluarnerummat, sinerissamilu isorartoqisumi eqqartorneqarnissaa neriuutiginartikkaluarlugu, minnerunngitsumik illoqarfinni suliffissatigut ajornarsingaluttuinnartuni ujartui-neruvoq periarfissaasinnaasunik tamanut iluatinnaateqangaatsiartunik.
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Qaasuitsup kumuuniani ilaasortap Peter Olsen-ip akissutaa inuttaanut tulluartuutippara, namminerlu qanoq ikkatigisumik eqqarsartaaseqarnini politikkikkut takutitsinerulluni - qinersisartunut sullissinissani salliutinngikka akissutaani ersarilluinnarpoq, sinngasutut iliuuseqarnera ersarippoq, taamatullu ingerlaannarnissaa kissaatiginaannarpoq illoqarfigisaq kisiat sullikkusukka maluginiagassaalluni. Jess -ip Qaasuitsup kumuunia tamaat eqqarsaatigigaa ersarippoq, sunillu periarfissinneqarsinnaanersut tikkuusilluni, suliffissat.
Maluginiagassat ilamerngat: Inuit Ataqatigiit inuiaqatigiinnut politikkikkut sullissinerat ima amigaateqartiginarpoq, allaat illoqarfiit ukiorpassuarnik suliffeqarnikkut illoqarfinnut suliffinnik amikkisaarfiusartuni sulerusuttunut periarfissaqartitsisartut, aalisarnikkut piniarnikkut sanaartornikkullu, PO-ip matoorarnissaanik politikkia isertorneqarsinnaanngilaq. Tamakkutoorlugu inuusuttuunerup ullui suli qaangersimanngilai ( pupartoq) tinnaarnermut. Politikkeriuniartup sanngiissutsi tassuunakku takutippaa, tamat oqartussaanerat ilisimanngilaa, immaqaana Quilimmut Equutinulluunniit weekend-tertarsimagaat.
Aappaattut una ilanngukkusuppara: Qeqertaq-mi elværki, Krisitan Jeremiassen-ip naalakkersuinut ingerlassimasaa.
Kari, ulloq manna tikillugu Qeqertani qallerup inniliorfeqanngilaq, inuisa sungiussimaruttoramikku pinngortitarsuarmut najukkaminnut ilaatiinnaraat ilisimavara. Inuit 22 -t innaallagissi-orfilerneqassappata inortuileriinnginnarpugut ukiut amerlajunnarunarpoq inuerunnissaanut, kisiat piniariartarfittut qaqugorsuarmut qanigisaasa atorluartassagaat takorloorsinnaavat.
Siunissami tamatta ineriartornermut akisussaaqataasugut isumaqataanngilanga Qeqertami innaallagissiorfeqalernissaanut, ingerlanneqarnerami aamma naleqarpoq !!
Johan Gundel, Ilulissat.
Qaasuitsup kommunia angivallaarpaa?
Kommunalbestyrelsimut ilaasortap Kristian Jeremiassen-ip ukiarmi apeqqut taanna qaqippaa, kommunalbestyrelsilu aalijangerpoq taanna apeqqut innuttasunut oqallisigiteqqaarlugu aalijangiinissaq pissasoq, taamaattumik innuttaasut peqataatillugit oqallinneq aallartittariaqarmat uunga ilannguppara.
Ilulissat kommunerujuup iluani qanoq inissisimassava, kommunerujuk taamatut isikkoqaannassavaa imaluunniit allatut iluseqarsinnaaneranik siunnersuutissaqaruit ilanngussigit.
ilanngussat :
Allannguisoqarniarli.Nunarput qanoruna Naalakkersuisut ingerlakkaat,Nuup avataaniittut tamarmik unittoorput, sanaartugassaqanngilaq inuusuttut ilinniarfissaarupput, sulisitsisut suliassaarupput, aaqqiiniaqqinnissaq akisuallaassaqaaq massakkut pissutsinik allannguisoqanngippat, Nunarput illersorlugu sukataarniarta, aningaasanik isaatitsineq Nuup avataaniippoq aamma tamaani sanaartornerit ingerlanneqartariaqalerput.
In.in.
Palle Jerimiassen
Tusagassiuutinut Qaasuitsup-llu Kommuuniani suleqatigiinnut.
Ukioq 2010-mut naatsorsuutit Qaasuitsup Kommuuniani Kommunalbestyrelsip isu-maqatigiittup 46 milliuunit sinnilaarlugit sinneqartoorfiusut akuersissutigeqqammerpai.
Qaasuitsup Kommuuniani Siumut-p gruppiata tamanna nuannaarutigilluinnaramiuk oqaatigerusuppaa.
Siumut-p tungaanut Borgmesterimullu 2010-p ingerlanerani oqaaserineqartartut tamaasa eqqaamavagut.
Siumut-p gruppiata oqaatigerusuppaa sutigut tamatigut Kommuunip ingerlanneqarnerani akisussaassuseqartumik ingerlatseqataagatta Kommuunillu aningaasatigut inissisimanerata nukittorsertuarnissaanut suleqataajuassagatta.
Aningaasatigut ingerlatsinermi akisussaassuseqanngittutut naliligaalluta suleqatigi-neerunnikuuvugut. Nuannaarutigalugulu oqaatiginngittoorsinnaanngilarput suleqatigiilersimasut aningaasanut oqaaseqartartuata tusagassiuutigigut oqaaserisaa nuannaarutigigatsigu, tassalu pitsaasumik aqutsiluarnerullu kinguneranik 2010 taa-matut inerneqartimmagu. Tassuunakkut suleqatigiilernikut qutsavigerusuppagut.
Ullut ilaanni pinngortitarsuup nukii ”naalagarsiorfigalugit” ingerlasarumaarnerput ili-simalluarlugu akisussaassusilimmik ingerlatseqataassuugut.
Inussiarnersumik Inuulluaqqusilluta
Siumut-p gruppia sinnerlugu
Karl Kristian Kruse Palle Jeremiassen
Gruppe-mi siulittaasoq Gruppe-p aningaasanut tunngatillugu oqaaseqartartua
Inuiattut nammineersinnaasutut makeqqittariaqarpugut.
Nunarput asasarput Nammilersulermat inuiattullu immikkuullarissutut akuerisaagatta tamatta qamuuna pinngittoqarata attortippugut tanngassimaaqalutalu, siunissaq aggersoq pissanganartoq unammilernartussarlu aqqutigissallugu nalunngilarput, nuannaarpugut uagut Kalaallit Nunarput aqulertussanngoratsigu, qanorli pisoqarpa… , inooriaaserisimasarput ukiuni tusintilinni piniartutut aalisartutullu nikangineqalerpoq allaat taamatut suliaqartut nunatsinni akissaajaataannartut ilinniagaqarsimanngitsutut taajorneqalerput, taakkuamigooq ”Qallunaatut” ilinniarsimasutut allagartaqannginnamik allatut inooriaasissamut aggersumut atorneqarsinnaanngillat, naak suliartik piniartutut aalisartutullu meeraanerminniilli ilinniagarisimagaat, ilikkarluarsimaruutoramikkulu nunatta aningaasarsiorneranut suli massakkumut kisimik aningaasalersuisuullutik, tamattamigooq ilinniarluartariaqarpugut inooriaasissarlu nutaassaq aggersoq apeqqusersornagu akuerisariaqarparput aningaasaq kisimi naalagaammat.
Taamatut oqariartorfigineqaqattaarnerput upperalugu inuiattut inooriaaserisimasarput tunukkiartulin-nginnerparput, taamatut allannguinissaq akuersaaginnassagutsigu taava qanoruna inooriaaseqarniartugut?
Qallunaat inooriaasiat ilaaginnarniarnerparput imaluunniit nunatsinnut innuttaasunullu tulluussakkamik inooriaasissamik ujartuineq ingerlattariaqalinnginnerparput oqallisigalugulu, tassami massakkut allamiut nunatsinnut tikittartut amerlanerpaat nunaminni inooriaasertik allanngortinngilluinnarlugu nunap ilaani inuusinnaalernikuupput, allanngortoqannginnissaalu tupinnanngitsumik illersorpaat, pissaaneq taamaasillutik tingummiinnarsinnaagamikku.
Ilinniarluarsimasimanissamik oqariartornerit akerlilersunngilakka, pisariaqarpormi nunatsinni nammineerluta aqutsineq tingussagutsigu ilinniarluarsimanissarput, inuiaalli 55 tusintiinnaalluta ilumut Qallunaat Nunaanni allaffissornermi suleriaatsit maliinnarlugit ingerlaannassanerpugut imaluunnit allaanerusumik nunatsinnut tulluussakamik suleriaaseqarutta pitsaanerunnginnerluni?
Allannguinissaq pinngitssorneqarsinnaanngilaq, taamaattorli uagut nammineerluta allannguiniarneq aquttariaarparput, taamatullu allannguiniarnermi sunniuteqarniarutta oqallinneq annertooq ingerlattariaqarput ilaatigut immaqa allamiunut toqqartaarinermik imaqarsinnaanera saneqqunneqarsinnaanavianngilaq, inuiaammi Nunaminni pissutsinik allannguiniartut iluminni oqallinneq sakkortooq atorlugu aatsaat allannguinissaq angusinnaavaat.
Taamatut oqallinnerit inuiaat oqartussaaqataanerannut tunngasut ingerlattareernikuuvagut angusaqarfigalugillu ,politikerit sapiitsut Namminersornerulernialeratta ingerlattarnikuuvaat inuiattullu nikeriartilluta, aamma massakkut oqallinnissaq pisariaqaqqilerpoq, imaanngilarmi Namminersuleratta taava allamiunit aqunneqarneq annertusissasoq, tamanna tamanit siunertarineqarnikuunngilaq.
Nunatsinnut innuttaasunullu tulluussakkamik inooriaasissamik ujartuineq ingerlattariaqalerparput oqallisigalugulu.
Oqallilluarisi
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluga
Palle Jerimiassen Siumut Ilulissat.
Sulisartut ullorsiornerat
Sulisartut nunarsuaq tamakkerlugu ullorsiorneranni sulisrtut tamassi pilluaritsi.
Nuannaarutigaara Siumut Ilulissat sinnerlugu oqaaseqarnissannut periarfissinneqarama.
Sulisartut ulluanni sulisartunut pitsaasunik neriorsuerusunnaraluaqaaq tamannali ajornakusoorpoq. Pissutsit massakkut atukkagut pillugit uparuaasoqanngitssortoqarsinnanngilaq, tamatta oqimaartorsiorpugut, ukiut kingulliit ingerlaneranni ajoraluartumik sulisartorpassuit suliffissaaleqilersimapput, suliffeqarfiit sualummik sanaartornermik suliaqartut matunngikkaagamik sulisuminnik annertuumik ikilisaasimapput, suliffissaaleqisullu amerleriarsimallutik, ilaqutariippassuit ajoraluartumik annertuumik eqqorlugit.
Naalakkersuinikkut politikki Nuuk kisiat aallaavigalugu sanaartugassanut aaqqissuutassanullu aningaasaliisarneq Siumut Ilulissaniit sakkortuumik akililersorparput, sapinngisarpullu tamaat atorlugu suliniuteqarpugut sunniuteqarniarsaralutalu allannguinissaq anguniarlugu. Suliffeqarfiit sulisartullu Nuup avataaniittut perlilertitaapput tamatsinnut ajortumik kinguneqartumik, allannguinissaq massakkut pisariaqarpoq, tamannami massakkut pinngippat kingunerisinnaasai akisoorujunngortussaapput.
Ineriartornermi ornitatsinni inuiaqatigiit atukkamikkut assingiinngitsorujussuarmik ingerlasut pilersikiartuaarneqarput, allaat sumi najungartuuneq malillugu atugassarititaasut assingiinngitsorujussuanngoriartorlutik allaat innuttaasut avissaartussiinnaanerannik kinguneqarsinnaallutik.
Taamatut allannguilluni ineriartortitsinermi kikkut tamarmik oqalliseqataanissat peqataatinneqarnissaallu aatsaat taama pingaaruteqartigalunilu pisariaqartigaaq. Ineriartortitsineq innuttaasut peqataatinnagit ingerlanneqassappat uagut ineriartorneq taamaattoq atorfissaqartinngilarput, aningaasat kisiisa aallaavigalugit ineriartortitsigaluaraanni innuttaasunut iluaqutaanavianngilaq. Isiginnaartuinnartut inisseqqikkusunngilagut, uagut ineriartornermut peqataatinneqartariaqarpugut, massakkullu tamanna suli pingaarnerulerpoq, avatitsinni uuliasiortut, kangiatungitsinni nukissiorfissuliortut aammalu aatsitassarsiorluni pilersinniakkat eqqarsaatigiiinnarlugit. Suliffeqarfissuarnut avataaneersunut piumasaqaateqartariaarpugut , nunatta pisuussutaat iluaqutiginiarunikkit, pinngitsooratik aamma nunami innuttaasut suleqatigisariaqaraat sulisillugillu.
Nunaqavissunik sulisunik atuinissaat aamma ilinniartitsinissaat minnerpaamik piumasaqaataasariaqarpoq aammalu nunatsinni suliffeqarfinnik pilersuinikkut atuinissaannik piumasaqarfigineqartariaqarlutik.
Nunatsinni innuttaasut iluanaarutigisariaqarpaat taamatut alloriarneq, uagummi iluanaarutiginian-ngikkutsigu sumut atussagatsigu taamatut ineriartortitsineq. Uatsinnut iluaqutaasussanngorlugu aatsaat qulakkeersinnaavarput ineriartornerup qanoq ingerlanneqarnissaanut peqataagutta oqalliseqataallutalu sulisinneqarlutalu.
Oqallilluarisi sulilluarisilu.
Ullup sinnera nuannersumik atorluarisiuk.
Qujanaq.
Siumut Ilulissat
Palle Jerimiassen.
Siulittaasoq.
Pingaartitat.:
Kalaaleq Nunamini ineriartortitseqataasoq
Namminersortunngorsaaneq
Suliffissanik nutaanik pilersitsisarnissaq
Timersorneq, peqqinnerlu
Ilinniarsimassutsip qaffarsarneqarnissaa.
Nunarsuup kissakkiartornerata kingunerisinnaasaanut Nunatta piareersarnissaa.
Innuttaasut toqqissisimasut angussagutsigit pinngitsooratik pitsaasumik najungaqarfeqartariaqarput
Opdateret 24/04/2012
|
|
|
|
| |
|
